Seminaariraporttia on nyt kasassa lähes viisi sivua. Se on mielestäni aika hyvin, koska teksti on tiukkaa. Kovin pala, eli aineiston analyysi tosin puuttuu vielä, mutta yritän olla vähättelemättä tutkimuskysymysten muotoilun ja tutkimuksen motivaation ilmaisemisen merkitystäkään.

Referoidessani syksyn kirjallisuuskatsausta esitutkimusraporttiin sopivaksi tiiviiksi suupalaksi huomaan, etten vieläkään ole saanut selväksi ongelmaa, joka kirjallisuuskatsaustani vaivaa. Kaikkien muiden termiongelmien äiti on ehdottomasti tapaus vaikutus versus vaikuttavuus. Eräs perustason lähteeni vuodelta 1991* on suomentanut sanan outcome "vaikutukseksi". Kuitenkin 2000-luvulla puhutaan outcomes assessmentista "vaikuttavuusarviointina". Vain muutaman kirjaimen ero, ajatuksellisestikaan termit eivät ehkä ole niin kaukana toisistaan, mutta tieteellisessä kirjoittamisessa tällaisissa asioissa on oltava pilkuntarkka, oi kyllä.

Mitä ihmeen sanoja minun siis pitäisi valita käyttää?

Vai olisiko edessäni valinta heivata tuo vanhahko lähde laidan yli, etsiä uudemmasta materiaalista tukea ja suomentaa itse tuo harmillinen outcomes uuden vuosituhannen tyyliin?

* Ikonen, R. (1991). Kirjaston toiminnan ja tulosten mittaaminen. Helsinki: Kirjastopalvelu.