Totesin, että ei tästä tule mitään. Hirvistelen aineiston hankintaa, kauhistelen luettavien kirjojen pakahduttavaa määrää ja laajaa skaalaa, puristun paineiden alle jo etukäteen, masennun, koska ei ole vapaa-aikaa. Enkä ahdistukselta saa mitään aikaiseksi.

On lakattava ajattelemasta kokonaisuutta. Gradua on tehtävä yksi pala kerrallaan. Jokainen pala on yhden päivän mittainen. Yhdessä päivässä on tehtävä vähän jotain koko projektin eteen. Edes jotain pientä, mutta tärkeintä on, että tekee. Siten ehkä lopussa on jotain suurta valmiina.

Ennen kaikkea olisi hyvä lakata kammoamasta jotain (eli haastatteluita) etukäteen. Siitä ei ole mitään hyötyä.