Vaikuttavuus
Vaikuttavuutta ei ole toistaiseksi määritelty yksiselitteisesti tai ytimekkäästi, mutta Bertot & McClure ovat koonneet yhteen eri lähteiden sisältämiä ajatuksia.
Vaikuttavuus
· Käsittää kirjaston palveluiden käytön aiheuttaman vaikutuksen (impact), hyödyn (benefit), merkityksen (difference) tai muutoksen (change) käyttäjässä, ryhmässä tai organisaatiossa,
· Määrittyy kirjaston palveluille jo niiden suunnitteluvaiheessa palveluille asetettujen tavoitteiden ja tarkoitusten mukaan,
· Vaatii, että tavoitellun vaikuttavuuden toteutumista mitataan.
(Bertot & McClure 2003, 594, suomennos LK.)
Vaikuttavuuden voidaan katsoa kohdistuvan yksittäisiin käyttäjiin ja heidän kauttaan ympäröivään yhteisöön ja jopa kirjasto-organisaatioon itseensä. Vaikuttavuus voi olla esimerkiksi taloudellista, koulutuksellista, tieteellistä, tiedonvälityksellistä, kultuurillista tai yhteisöllistä. Jonkin vaikuttavuuden ilmenemistä odotetaan kirjaston palveluita suunniteltaessa, Jokin vaikuttavuus syntyy odottamatta ja jokin vaikuttavuus voi olla luonteeltaan jopa negatiivisia. (Bertot & McClure 2003, 599-601.) Vaikuttavuutta voidaan tyypittää myös ajallisen ilmenemisen kautta: alkuvaiheen vaikuttavuus (initial outcomes) ilmenee asiakkaassa jo hänen käyttäessään palvelua, välivaiheen vaikuttavuus (intermediate outcomes) muutaman kuukauden aikana ennen tai jälkeen palvelun käytön ja pitkän aikavälin vaikuttavuus (longer-term outcomes) vasta kuukausien päästä. (Institute of Museum and Library Services, 2000, 22).
Vaikuttavuusarviointi
Vaikuttavuusarviointi on kirjaston palveluiden laadullista arviointia. Siinä missä perinteinen arvionti tyypillisesti kysyy "Mitä kirjastossa tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi?", vaikuttavuusarvioinnin tarkoituksena on kysyä "Mikä on muuttunut kirjaston tekemän työn seurauksena?". Perinteinen arviointi pureutuu tapahtumiin, tilastoihin ja suoriin käyttäjäkokemuksiin. Vaikuttavuusarviointi pyrkii näkemään kirjaston osallisuuden asiakaskunnan käyttäytymisessä ja yhteisön toiminnassa. Kirjastomaailma on muuttunut, eivätkä numerot ja tilastot enää kerro kaikkea kirjaston käytöstä. Virtuaalisia kirjastopalveluita (esimerkiksi elektronisten dokumenttien ja neuvontapalveluiden) käyttöä ei pysty havainnoimaan ovilaskurin tapaisilla mittalaitteilla. (Institute of Museum and Library Services, 2000, 3, 18.)
Lähteet
Bertot, J.C. & McClure, C.R. (2003). Outcomes assessment in the networked environment: research questions, issues and moving forward. Library Trends, 51(4), s. 590-613.
Institute of Museum and Library Services (IMLS). (2000). Perspectives on outcome based evaluation for libraries and museums. Washington D.C.: Institute of Museum and Library Services. [Haettu 15.10.2005]
Kommentit