Radiohiljaisuudesta voisi ehkä luulla pääteltävän, ettei graduni rintamilla tapahdu taaskaan mitään. Ehei, päin vastoin: minulla on ollut sen kanssa viimeiset kaksi viikkoa niin paljon tekemistä, etten ole ehtinyt enkä jaksanut juuri muuta kirjoittaa. Aineisto olisi saatava koottua ennen kaikkien mahdollisten haastateltavien lomille lähtöä, eikä minulla ollut viikko sitten vielä edes minkäänlaista haastattelurunkoa.

Kirjaston vaikuttavuuden arvioinnin lähtökohta ovat sen toiminnan tavoitteet. Arviointia suunniteltaessa on kaiken kierryttävä kysymyksen "Millaisten vaikutusten aikaan saaminen on kirjaston toiminnan tavoitteena?" ympärille. Harva kirjasto leijailee tyhjiössä (rohkenen epäillä, ettei yksikään tee niin), vaan sen tavoite on hyödyttää jotain yhteisöä tai organisaatiota käyttäjiensä kautta (esimerkiksi sairaalan kirjasto hyödyttää sairaalaa terveydenhuoltotyöntekijöiden ja tutkijoiden kautta). Täten kirjaston tavoitteet vain kertaavat omasta näkökulmastaan ympäristönsä tavoitteita (esimerkiksi yliopistollisen sairaalan tavoite on kehittää terveydenhuollon innovaatioita - ja kyseisen sairaalan kirjaston tavoite on hankkia ja tarjota uusinta, tutkimustyötä tukevaa aineistoa).

Olen siis ensinnä kahlannut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin strategioissa ja TAYS:n kirjaston viestintäsuunnitelmissa. Toiseksi olen pähkinyt pääni puhki, (a) mitä ja (b) keneltä pitäisi kysyä, että saisin selville esimerkiksi sellaisen vaatimattoman pikkuseikan kuin että edistääkö Tampereen yliopistollisen sairaalan kirjasto toiminnallaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tavoitetta "tuottaa terveyttä ja toimintakykyä edistäviä terveydenhuollon palveluja sekä luoda edellytyksiä tätä tukevalle tieteelliselle tutkimukselle ja koulutukselle".

Helpottava loppu pähkäilylleni oli graduohjaajan näkemys, ettei tuollaisen mittakaavan tuloksia luultavasti olekaan mahdollista vielä saada aikaan. Vaikuttavuuden arviointi tuntuu olevan vielä vähän hataralla pohjalla, vaikka sitä kohti onkin monella alalla tehty yrityksiä ja esitutkimuksia. Siksi graduni kannalta voisinkin keskittyä testaamaan valitsemieni menetelmien, haastattelun ja kyselyn, sopivuutta vaikutusten arviointiin. Kirjasto saa siinä samalla itselleen arvioinnin, ja tämänpäiväisessä graduseminaarissa oli puhetta, että testaukseni lopullinen tarkoitus voisi olla kehittää vaikutusten arviointiin sopiva kyselypohja, jota kirjasto voi käyttää seuranta-arviointiin tulevaisuudessakin.

Tutkimuskysymysten ja kyselyrungon alkaessa nousta pintaan päässä pyörivästä sekalaisesta sopasta mielikin keventyy. Alkaa tuntua, että tästähän voi tulla oikeasti jotain konkreettista. Tekstiäkin syntyy aina, kun vain saan luettua taas hieman lisää ja rauhoituttua näppäimistön ääreen.