Viime hetkillä ennen graduseminaaria olo on ihan hirvee. Ei se ole sitä, että pelkäisin työn arvostelua - kyllä minä tiedän, ettei se ole täydellinen, ja jos itse saisin sen opponoida, ei jäisi sanaa sanan perään, eivätkä muut ole varmaankaan työtäni kohtaan yhtä ankaria - mutta kun en jaksaisi. Jos ja kun työ ei ole vielä riittävän kattava, joudun raapimaan puuttuvan sisällön kasaan viikossa. Syy, miksi en ole valmistautunut tähän työhön aiemmin, on ollut juuri siinä, ettei oikeastaan jaksaisi. En ole innostavien ja inspiroivien lisätöiden, vaan loman tarpeessa.

Kaiken huipuksi pitäisi nyt sitten itse esittää juuri sellainen älykäs ja hyvä opponointi toista työtä kohtaan, jota aiemmin itse peräänkuulutin. Voi veljet.

Voisinpa hallita aikaa - en suinkaan lykkäisi tätä iltapäivää myöhemmäksi, vaan kelaisin suosiolla sen ohi, suoraan jouluun.